Kuka oli Wilfred H. Tuomikoski?

Teksti: Olli-Pekka Tuomisalo (2014)


Tuomikoski2

Wilfred Tuomikoski

Suomalaisen saksofoninsoiton aamuhämäristä löytyy useita mielenkiintoisia ja enemmän tai vähemmän merkittäviä hahmoja. Esikoiskirjassani ”Matti Rajulan elämä” kirjoitin tämän 1900-luvun alkupuolen merkittävimmän ja kansainvälisestikin korkeatasoisimman puupuhaltajamme elämäntarinan. Nyt työskentelen toisen kirjan parissa. Tämä tulee sisältämään suuren joukon elämäkertoja oman aikansa keskeisistä soittajista. Mukana on Radio-Orkesterin, HKO:n, Turun, Tampereen, Lahden ja Viipurin orkesterien klarinetisteja (mm. Sven Lavela, Väinö Koutonen, Cosimo ja Mario Sgobba, Eero Linnala) sekä useita freelance-pohjaisia saksofonisteja (Josef Kaartinen, Pej Manuel, Aku Wittenberg, Ville Virtanen). Yksi tärkeimpiä nimiä mutta samalla myös varsin mystiseksi jäänyt hahmo on Wilfred H. Tuomikoski. Hänestä ei tähän asti ole ollut juuri mitään tietoa saatavilla – vain se että hän Andania-laivan orkesterin mukana ”toi jazzin Suomeen” kesällä 1926 ja että hän nautti omana aikanaan suurta suosiota luoden ympärilleen suoranaisen tähtikultin. Olen tätä Saksofani-lehden numeroa varten tehnyt lyhennelmän hänestä kirjoittamastani elämäkertatekstistä.


Wilfred H. ”Tommy” Tuomikoski

Nuorukainen saapuu isiensä maille

Wilfred H. Tuomikoski syntyi 27.4.1907 Quincyssa Massachusettsissa Ilmajoelta kotoisin olleiden Ivar ja Fiina Tuomikosken siirtolaisperheeseen. Kivenhakkaajana työskennellyt isä soitti baritonitorvea suomalaisessa Quincyn Kansallissoittokunnassa. Sen yhteydessä toimi lähes kahdenkymmenen oppilaan oppilassoittokunta, johon poika isän innostamana luonnollisesti liittyi. Wilfred ryhtyi opiskelemaan klarinetinsoittoa soittokunnan johtajan Väinö Warvikon johdolla.

Wilfredin musiikkiopinnoista ei ole muuta tietoa, mutta hän oppi soittamaan myös saksofonia, oboeta ja viulua. Kirjassa Rytmin voittokulku (1949) mainitaan Tuomikosken saksofoniopettajaksi Andrew Jacobson. Jacobson soitti 1920-luvun alussa mm. John Philip Sousan orkesterin saksofonisektiossa.

Lue loppuun

Jazzlegenda Pentti Lasanen

Teksti: William Suvanne (2015)


Pentti-LasanenPentti Lasanen (s. 1936) on kevyen musiikin saksofonisti-pioneeri, jonka aktiivinen muusikon ura on jatkunut kuuden vuosikymmenen ajan. Tapasin Lasasen Arabialla joulukuussa 2014.

Nuori Lasanen sai ensimmäisen kosketuksen soittamiseen ja jazz-musiikkin kuusivuotiaana sotalapsena Ruotsissa. Ruotsissa oltiin askel edellä: Lasanen kuuli mustaa jazz-musiikkia ja opetteli itse soittamaan. 14-vuotiaaksi asti instrumentti oli nokkahuilu, kunnes hän sai ylipuhuttua Helmi-tädin ostamaan itselleen rikkinäisen klarinetin. Pian tämän jälkeen soitinvalikoima laajentui tenorisaksofoniin, alttosaksofoniin ja trumpettiin. ”Ensimmäisen esiintymiseni tein kaksi kuukautta klarinetin soiton aloitettuani. Soitimme kolme kappaletta, joista yksi oli ainakin Meksikon pikajuna ja  toinen Kultainen nuoruus. Kolmatta en enää muista”, Lasanen muistelee.

1950-luvulla kysyntä muusikoille oli kova. Töitä oli paljon; radio-, tv- ja studiotyöskentelyä muiden keikkojen lisäksi. Lasanen kertoo, että töitä oli oikeastaan niin paljon, että monelta soittajalta jäi tekninen puoli hataraksi.  ”Jokainen, joka osasi korva-kuulolta jotakin soittaa, sai jollakin tasolla duunia. Oli 3 000 tanssipaikkaa ja kaikki ravintolat tämän lisäksi. Ravintoloissa oli kausikiinnityksiä kolmesta neljään kuukautta kerralla. Vaikkei keikkoja ollut kuin kahdesta kolmeen viikossa, elanto oli turvattu”. Lasanen asui Suomeen palattuaan ja sotaväen käytyään Loviisassa ja vaikutti lukuisissa eri yhtyeissä.   ”Yksi aikakausi oli vuodesta 1956 yksitoista vuotta eteenpäin, jolloin soitin kiinteästi Ronnie Kranckin bändissä, joka oli Suomen suosituin”. Lasanen muutti Helsinkiin Loviisasta 1959.

Lue loppuun